Estery jäsenyhdistyksineen antoi viisi kannanottoa pääministeri Antti Rinteelle

28.08.2019

Estery jäsenyhdistyksineen antoi viisi kannanottoa pääministeri Antti Rinteelle 28.8.2019 Mikkelin Stellassa olleessa yleisötilaisuudessa.

Etelä-Savon Hyvinvointijärjestöjen tuki ry        

KANNANOTTO PÄÄMINISTERI ANTTI RINTEELLE 28.8.2019

ASIA Kannanotto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseksi

YHTEENVETO    

Etelä-Savon hyvinvointijärjestöjen tuki ry edustaa 51 paikallista sosiaali- ja terveysalalla ja muulla hyvinvointialalla toimivaa yhdistystä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tulee alentaa ja terveyskeskusmaksu poistaa, koska korkeat asiakasmaksut ovat este peruspalvelujen käytölle ja aiheuttavat sairastuneille köyhyyttä, perintää ja ulosottoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti korkeat ja niiden käyttö on yleistä. Maksut ovat moninkertaistuneet 30 vuodessa. Kansanterveyslaki säädettiin vuonna 1972. Sen myötä kaikkiin kuntiin tuli terveyskeskus. Lakia säädettäessä määriteltiin sairaanhoitopalveluiden maksuttomuus keskeiseksi osaksi kansanterveyslain säätämistä. Niinpä kansanterveyslain piiriin kuuluvat terveydenhuoltopalvelut säädettiin niiden käyttäjille maksuttomiksi.

Vuonna 1992 säädettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon asiakasmaksulaki, jonka myötä aiemmin maksuttomat palvelut tulivat maksullisiksi. Kunnat alkoivat tuosta alkaen periä maksuja ja ne ovat yleensä perineet lain mahdollistaman korkeimman maksun. Eniten maksut kohdistuvat vanhuksiin, vammaisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin, sillä työssäkäyvät ihmiset ovat maksuttoman työterveyshuollon piirissä.  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen, lääkkeiden, kuljetuspalveluiden yms. asiakasmaksujen maksukatot on yhdistettävä ja maksukaton eurorajaa on alennettava.

KANNANOTTO      
 
1. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja alennettava ja terveyskeskusmaksu poistettava
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut ovat merkittävässä roolissa ihmisten päivittäisessä toimeentulossa. Eniten asiakasmaksuja maksavat pienituloiset työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Toisaalta siksi, että heillä on enemmän palvelujen tarvetta ja toisaalta siksi, että heillä ei ole turvanaan vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tai työterveyshuoltoa. Kun rahat eivät enää yksinkertaisesti riitä, he säästävät lääkärikäynneistä tai ruuasta. Tämä on arkipäivää kymmenesosalle vanhuksista. Lisäksi 30 prosenttia pitkäaikaissairaista lykkää lääkkeen ostamista tai vaihtaa sen halvempaan.

Liian korkeat asiakasmaksut ovat este peruspalvelujen käytölle ja aiheuttavat köyhyyttä, perintää ja ulosottoa sekä maksuhäiriömerkintöjä. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden köyhyysaste kasvaa lähes kaksi prosenttiyksikköä, kun asiakasmaksut otetaan huomioon. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi ulosottoon ajautuneiden laskujen määrä on merkittävästi kasvanut. Vuonna 2018 ulosottoon laitettiin 386 471 julkisen puolen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Ne ovat tavanomaisia hammashoito-, terveyskeskus-, sairaala-, laitos- ja kotipalvelu ynnä muita sote-maksuja.

Valtakunnan voudin vuoden 2018 virallisen tilaston mukaan sairaala- ja laitoshoitomaksujen laittamisessa ulosottoon on Etelä-Savossa tapahtunut vuodessa 524 prosentin kasvu ja ulosottoon laitetuissa terveyskeskusmaksuissa on tapahtunut 155 prosentin kasvu. Eteläsavolaisilla pienituloisilla ihmisillä ei ole enää varaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka ne ovat ihmisten oikeus. Palvelut ovat ihmisoikeus, jotka eivät tällä hetkellä toteudu kaikkien sairastuneiden osalta, vaikka Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia on muutettava niin, että maksuja alennetaan ja joitakin poistetaan kokonaan, muun muassa terveyskeskusmaksu. Tällöin ihmisten hoitoon pääsy ja kuntoutuminen helpottuu.

2. Maksukatot on yhdistettävä
Ruotsissa asiakasmaksut ovat käytössä vain pienimuotoisesti. Siellä julkisen verorahoituksen osuus sote-kustannuksista on 84 prosenttia. Suomessa julkisen verorahoituksen osuus on vain 75 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että Suomessa ihmisiltä kerätään asiakasmaksuja huomattavasti enemmän, vaikka meillä on korkea verotustaso. Myös Englannissa julkisen rahoituksen osuus on 83 prosenttia ja terveydenhuoltopalvelut pääosin ilmaisia ihmisille. Suomessa korkeiden asiakasmaksujen takia monet kipuilevat lääkkeiden ja ruuan ostamisen välillä ja jättävät ostamatta esimerkiksi kotihoidon palveluja.

Maksukaton piirin tulee yhdistää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut. Kun yhteissumma terveyskeskus- ja sairaalamaksuista, sosiaalihuollon maksuista, lääkkeistä, hammashoidosta, ensihoidosta ja sosiaalihuollon kuljetuspalveluista tulisi täyteen vuoden aikana, niin sen jälkeen maksuja ei enää perittäisi. Kattosumman olisi oltava matala.
Perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon, sosiaalihuoltoon ja lääkkeiden maksukattoon liittyvät asiat on huolehdittava automaattisesti ihmisten puolesta ilman anomuksia. Tällä hetkellä ihmisten tulee itse seurata ja huolehtia eri maksukattojensa täyttymisestä. Kuitit pitää säilyttää ja maksuvapautusta tulee anoa erikseen sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta, sillä laskutusohjelmat eivät ole yhteydessä toisiinsa.

Haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille maksukaton seuranta voi olla ongelmallista, jopa mahdotonta.

Lääkkeiden hintoja on alennettava ja 50 euron vuosittainen alkuomavastuu on poistettava.

3. Perintäyhtiöiden käyttö lopetettava
Perintäyhtiöiden, erityisesti kansainvälisten perintäyhtiöiden, käyttäminen julkisten palveluiden kumppanina on lopetettava ja ihmisten ajaminen ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi on loputtava. Tällä hetkellä, jos ihminen ei kykene maksamaan asiakasmaksuja, annetaan lasku kansainvälisen perintäyhtiön ja ulosoton perittäväksi. Perintäkulujen, korkojen ja ulosottomaksujen vuoksi laskut paisuvat niin suuriksi, etteivät pienituloiset ihmiset niistä selviä, saati että kykenisivät selättämään sairautensa laskujen aiheuttaman huolen keskellä.

4. Palveluseteleiden omavastuu alemmas
Palveluseteli on hyvä esimerkki siitä, kuinka vain teoriassa sen myötä kaikilla on mahdollisuus valita. Käytännön elämässä palveluseteliin liittyvä omavastuu on asetettu usein niin korkealle tasolle, etteivät pieni- ja keskituloiset kykene seteleitä hyödyntämään. Näin ollen, jos palveluita aiotaan jatkossakin tarjota palveluseteleiden kautta, tulee niiden omavastuuta alentaa tuntuvasti.

5. Alle 20-vuotialle maksuttomat palvelut ja lääkkeet
Alle 20-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollosta on tehtävä täysin maksutonta, kuten on Ruotsissakin. Heiltä ei jatkossa saa periä lainkaan asiakasmaksuja perusterveydenhuollossa, erikoislääkärillä käynnistä, terapiasta, fysioterapiasta, reseptilääkkeistä ja hammashuollosta. Tämä edistää Suomen kansanterveyttä pitkällä tähtäimellä. Näin loppuu myös se, että jopa alaikäisiä on joutunut ulosottoon terveydenhuollon maksujen vuoksi, vaikka lähtökohtaisesti maksut tulisi osoittaa alaikäisen huoltajalle. Tämä ei ole kuitenkaan toteutunut käytännössä.

6. Asiakasmaksualain 11§ uudistettava
Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta. Vakiintuneet käytännöt puuttuvat ja asiakkaat jäävät yksin eri viranomaisten palloteltaviksi.

Pykälä on säädettävä niin, että kaikki maksut, kuten terveydenhuollon tasamaksut ja lyhytaikainen laitosmaksu ovat pykälän piirissä, eikä kuntien ja kuntayhtymien omassa harkinnassa.

Valtioneuvoston kanslian tekemä tutkimus toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut kasaantuvat harvojen maksettavaksi. Suurimpia maksuja maksavat ikääntyneet ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat. Myös dementiaa ja psykoosia sairastavilla maksujen osuus tuloista kohoaa usein hyvin korkeaksi. Noin 3,6 prosenttia koko väestöstä maksaa lähes puolet kaikista tasasuuruisista asiakasmaksuista ja 0,5 prosenttia väestöstä maksaa noin 44 prosenttia kaikista tulosidonnaisista asiakasmaksuista.
Noin 55 000 ihmisellä Suomessa, enimmäkseen erittäin pienituloisilla ja yli 75-vuotiailla vanhuksilla, sote-asiakasmaksut, lääkkeiden ja matkojen omavastuut ovat muodostuneet katastrofaalisiksi, eli maksut ylittävät 40 prosenttia henkilön tuloista.

Suomessa on selviä eroja maakunnittain tasasuuruisia, tulosidonnaisia ja suun terveydenhuollon asiakasmaksuja maksaneissa.

Asukasta kohden vuoden aikana kertynyt tasasuuruisten, tulosidonnaisten ja suun terveydenhuollon asiakasmaksujen ikä- ja sukupuolivakioitu keskimääräinen arvo oli suurin Etelä-Savossa (293 €/asukas) ja pienin Uudellamaalla sekä Etelä-Karjalassa (247 €/asukas). Koko maassa asiakasmaksuja näistä palveluista oli arviolta keskimäärin 260 euroa asukasta kohden.

Etelä-Savon huono tilanne johtuu siitä, että maakunnassa on paljon palvelutarpeita omaavia vanhuksia, paljon pienituloisia, sairastavia ja kunnat ja kuntayhtymät ovat laittaneet maksut maksimiin, eikä maksuhuojennuksia myönnetä.

Harkintapäätöksiä maksuista tekevät talous- ja hallintohenkilöt, eivätkä ihmisen hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavat henkilöt. Periaate siitä, että viranhaltijoiden on sovellettava lakeja siten, että niiden päätökset ovat perustuslain mukaisia ja tulkinnat perusoikeusmyönteisiä, ei toteudu.

Lisäksi Kuntaliitto on suositellut kunnille ja kuntayhtymille, että maksuja ei pidä alentaa, vaan ihminen pitää ohjata hakemaan toimeentulotukea, josta valtio maksaa puolet. Näin kuntien talousosastot osaoptimoivat kuntien taloudenpitoa sairastuneiden ihmisten kustannuksella.

LOPUKSI
Me allekirjoittaneet katsomme, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja pitää tarkastella ihmisen ja kansanterveyden sekä tasa-arvon näkökulmasta, ei valtion tai kuntien taloudenhoidon näkökulmasta.

Mikkelissä 28.8.2019

Kauko Väisänen            
Puheenjohtaja           

Marketta Evola
Varapuheenjohtaja


Satu Taavitsainen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Savon Hyvinvointijärjestöjen tuki ry

Virike ry

Kannanotto Mikkelin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yhdistyksen Virike ry:n puolesta stigman vähentämisen, Terapiatakuun ja kokemusasiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön puolesta.

Arviolta puolet suomalaisista kärsii mielenterveyden ongelmista jossain kohtaa elämäänsä. Silti mielenterveysongelmiin kohdistuu yhä syvä häpeä, joka on este oikea aikaiselle avun hakemiselle ja eristää helposti muusta yhteiskunnasta. Häpeän leimaa, eli stigmaa tulee vähentää jakamalla tietoa mielenterveyssairauksista.

Vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa, ja siksi onkin tärkeää, että Terapiatakuu-kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Painopiste siirtyisi pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittäisi useammalle.

Mielenterveysongelmat tulisi huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kokonaisvaltaisesti – sisältäen mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn, nopean hoitoon pääsemisen ja laadukkaan hoidon diagnoosista riippumatta. Jo pitkään valmistelussa olevaan mielenterveys- ja päihdelain uudistukseen tulee kirjata velvoite hyödyntää kokemusasiantuntijoita yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Ottamalla kokemusasiantuntijat tasavertaiseksi kumppaniksi kehittämään ja toteuttamaan palveluja, osallistamme asiakkaita mitä parhaimmalla tavalla.  Palveluista syntyy taloudellisia ja laadukkaita, kun niiden toteutuksessa on kuultu palveluja käyttävän ääni.

Mikkelissä 28.8.2019

Sanna Puusaari        Minna Juuti
Virike ry                  Virike ry
Puheenjohtaja          Toiminnanjohtaja

Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry            

KANNANOTTO PÄÄMINISTERI ANTTI RINTEELLE 28.8.2019
                               
Asia: Kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisten tarpeiden mukaiset palvelut turvattava ja osallisuus yhteiskunnassa taattava

1.  Ei myytävänä!-kansalaisaloite (KAA2/2018) keräsi yhteensä 72 059 allekirjoitusta. Aloitteen vireille  panijoina olivat Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta = KVANK ja tavoitteena vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailutuksen lopettaminen. Asia eteni eduskuntaan ja kuulemistilaisuuksissa se sai myönteisen vastaanoton. Käsittelyn yhteydessä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVL10/2018 vp) piti erityisen ongelmallisena sitä, että
- vammaisilla ihmisillä ei ole osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa
- palvelujen jatkuvuutta ei ole turvattu
- palvelujen käyttäjillä ei ole riittäviä oikeussuojakeinoja
Vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä näkökulmasta tilanne on ollut kestämätön.
- Me Itse ry (Kehitysvammaisten ihmisten valtakunnallinen kansalaisjärjestö) on sitä mieltä, että ”Me emme ole kauppatavaraa!”

Eduskunta antoi vastauksensa kanasalaisaloitteeseen 5.3.2019 ja velvoitti valtioneuvoston nimittämään asiatuntijaryhmän valmistelemaan viipymättä tarvittavat säädösmuutokset
- Onko asiantuntijaryhmä jo asetettu?

SDP:n hallitusohjelmassa s. 142 luvataan: ” Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen toteutetaan osana vammaispalvelulain uudistusta. Samalla kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet.”

2. Valmisteilla on ollut pitkään uusi Vammaispalvelulaki (HE 159/2018). Uudistuksessa on varmistettava että, henkilökohtaista apua koskevasta säännöksestä poistetaan ns. voimavaraedellytys. Kognitiiviset puutteet ja puhumattomuus eivät saa jättää vammaisia ihmisiä henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Kommukaatiomenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet niin, että vammaisten ihmisten tarpeet ja mielipide saadaan kyllä selville, jos niin halutaan toimia. Apua tulee saada päivittäisiin toimiin, opiskeluun, työhön ja vapaa-ajalle. Apu on itsemääräämisoikeutta tukeva Vpl:n mukainen maksuton palvelu. Se on perusedellytys vammaisen ihmisen osallisuudelle yhteiskunnassa. Voimavararajaus on syrjivä ja myös YK:n vammaissopimuksen vastainen.

3.  YK:n Vammaissopimuksesta on juuri äskettäin tehty ensimmäinen ns. Maaraportti. Sopimushan tuli voimaan jo 10.6.2016. Raportin mukaan vammaisten henkilöiden osallisuutta ovat parantaneet esim. sosiaalihultolaki, kotikuntalaki, kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta koskevat säännökset sekä yhdenvertaisuuslaki. - Keskusjärjestömme Kehitysvammaisten Tukiliiton mielestä lainsäädännön luoma kuva ja vammaisten henkilöiden arjen kokemukset kohtaavat vain osittain. Esim. artiklat 1-4-, yleiset määräykset: osallisuus vaihtelee hallinnonaloittain ja on osittain sattumanvaraista. 19 artikla; eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä: kehitysvammaiset ovat edelleen epätasa-arvoisa. Vammaisjärjestöt tulevat antamaan oman varjoraporttinsa YK:n vammaisten oikeuksien komitealle.

Mikkelissä 28.8.2019

Taru Vilander, puheenjohtaja 
Marita Makkonen, sihteeri             
Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry            

Naisvuoren Eläkkeensaajat ry    

Kannanotto pääministeri Antti Rinteelle 28.8.2019

Asia: Eläkeläisjärjestöjen toimintaedellytysten kohentaminen

Eläkeläisten ääni kuuluville

Eläkeläisköyhyys torjuttava

Pienituloisten ja ikääntyneiden ääni täytyy kuulua yhteiskunnassamme nykyistä voimakkaammin. Eläkeläisköyhyyden torjuminen vaatii radikaaleja ja nopeita toimia. Ikääntyvässä Suomessa tulee myös varmistaa peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus kaikkialla maassa. Ikääntyvillä on oltava yhtäläiset, tasa-arvoiset ja toimivat mahdollisuudet saada sote- ja muut lähipalvelut riittävän läheltä ja hyvien kulkuyhteyksien päästä. Erityisesti harvaan asutuissa kunnissa tulee luoda uusia palvelujen järjestämistapoja täydentämään tärkeitä lähipalveluja. Julkiset palvelumme on oltava saavutettavissa yhdenmukaisesti, selkeästi ja ymmärrettävästi.

Hallituksen toimesta tehtävä eläkkeiden korotus on osa siitä, mitä ennen vaaleja luvattiin ja erinomainen alku vähentämään eläkeläisköyhyyttä maassamme. Eläkeläiset kuitenkin edellyttävät, että annettu lupaus toteutetaan kokonaisuudessaan tällä vaalikaudella. Haluamme myös muistuttaa, että merkittävässä osassa eläkeläisten toimeentulon kannalta ovat myös palvelut, niiden saatavuus ja saavutettavuus sekä hinta/maksutaso.


Eläkeläisten energia hyötykäyttöön

Eläkeläisten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti ja on ylittänyt puolentoista miljoonan rajan. Etelä-Savossa ja Mikkelin seudulla eläkkeensaajien ja ikäväestön osuus on selvästi muuta maata korkeampi.  Seniori-ikäiset ovat merkittävä voimavara ”kolmannella ikäkaudellaan” 20-30 vuoden ajan. Eläkeikäiset muodostavat lähes kaikkien kulttuuri-, vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen keskeisimmän ja aktiivisimman osan. Tämä resurssi voisi olla nykyistä paremmin hyödynnettävissä julkisen, yksityisen ja järjestösektorin rajapinnassa.
Ikä-ihmiset ovat aikaisempaa terveempiä, paremmin koulutettu ja varakkaampia. Heillä on monipuolinen työura ja kokemusvaranto. Ajastaan he ovat sitten suurin sote-menojen aiheuttaja. Valtion ja kuntien kannalta olisi järkevää tukea ikääntyvien ihmisten kaikinpuolisen terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä, jotta kalliitten, raskaitten hoitojen vuosia voitaisiin siirtää myöhempään.

Sote-keskuskäynnit maksuttomiksi

Maksuttomiin palveluihin tulisi lukeutua ensimmäisessä vaiheessa määritellyt sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelut. Asiakasmaksuista saatava rahoitusosuus on hyvin pieni suhteessa maksujen perinnästä aiheutuviin hallinnollisiin kuluihin. Helsingissä hallintokulut veivät vuonna 2012 lääkärivastaanottomaksuista kertyneistä tuotoista runsaan neljänneksen. Helsinki luopui terveyskeskusmaksuista vuonna 2013. Maksuista luopuminen vähentäisi hallinnosta työtä, kaventaisi hyvinvointi- ja terveyseroja ja toisi pitkällä aikavälillä säästöjä raskaampien ja kalliimpien palvelujen käytön vähentyessä. Asiakas- ja palvelumaksut tai lääkehoidon kustannukset eivät saa muodostua esteeksi palveluiden ja hoidon saamiselle ja toteutumiselle. Käyntimaksut avoterveydenhuollossa tulee olla maksuttomia. Asiakasmaksujen tulee olla yhdenmukaiset valtakunnallisesti ja niiden kohtuullistaminen tai perimättä jättämisen käytänteet ja soveltamisohjeet tulee laatia valtakunnallisiksi ja sitoviksi.

Eläkeläisjärjestöjen ja kuntien/maakuntien yhteispeli

Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ lisää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Eläkeläisjärjestöjen ja kuntien välinen vuoropuhelu tulisi olla säännöllistä ja vuorovaikutteista. Eläkeläisjärjestöt ovat valmiit aktiivisesti osallistumaan valtion, kuntien ja kuntayhtymien kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön eläkeläisten yhteiskunnallisen roolin vahvistamiseksi ja hyvinvointia koskevien asioiden parantamiseksi.
Eläkeläisjärjestöjen toiminta on täydellistä täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan. Eläkkeensaajien keskusliiton tuoreen järjestökyselyn mukaan pelkästään tämän järjestön jäsenyhdistyksissä tekee vapaaehtoistyötä 9 250 henkilöä ja he käyttävät aikaa toimintaansa noin 76 000 tuntia kuukaudessa. Työtä tehdään mm. eri liikunta- ja kulttuuripuolen ryhmien vetäjinä. Vastaavanlaista tärkeää työtä tehdään myös muiden eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä. Mikkelin 17 eläkeläisjärjestössä tuotetaan vuodessa yli 100 000 toimintatuntia.

On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesi ja fyysisesti toimintakykyisinä ja sosiaalisesti aktiivisina. Heille tulee tarjota yhteiskunnallisia palveluja edulliseen hintaan niin joukkoliikenteen kuin kulttuuriin osallistumisen osalta. Toimintakyvyn säilyttämiseksi tarpeelliset liikuntapalvelut tulisi saada ilmaiseksi. Järjestöjen ja niiden vapaaehtoisten tekemää työtä ja toimintaedellytyksiä on tuettava paitsi taloudellisesti, myös tarjoamalla tarvittavat tilat tähän tärkeään työhön. Julkiset tilat on avattava kansalaistoiminnan käyttöön ilmaiseksi ja samoin joukkoliikenne.

Mikkelissä 28.8.2019

Naisvuoren Eläkkeensaajat ry
Markku Turkia
puheenjohtaja
EKL Eläkkeensaajien Keskusliiton valtuuston 1. varapuheenjohtaja

Etelä-Savon CP-yhdistyksen kannanotto

20.11.2019Järjestöiltä leikkaaminen ei pelasta kuntataloutta
28.08.2019Estery jäsenyhdistyksineen antoi viisi kannanottoa pääministeri Antti Rinteelle
06.08.2019Aula-avustajaksi Mikkelin Keskussairaalaan
29.07.2019Mikkelin Paralympialaiset kisataan jälleen elokuussa!
22.07.2019Onko sinulla ylimääräisiä urheiluvälineitä? Lahjoita ne sellaiselle, joka niitä tarvitsee!
22.07.2019Kierrätystapahtuma Estery- talolla!
26.06.2019Esteryn heinäkuun uutiskirje on ilmestynyt!
26.06.2019Kesä(loma)terveisiä OLKA®:sta!
19.06.2019Herkullisessa KesäCafessa monenlaista ohjelmaa!
04.06.2019Esteryn kesäkuun uutiskirje on ilmestynyt!

Siirry arkistoon »